Itsearvio

Tällä kurssilla tutustuin ensimmäistä kertaa blogityöskentelyyn, joka osoittautuikin ihan hauskaksi tavaksi perehtyä kurssin keskeisiin aiheisiin. Aiheittensa puolesta HI6-kurssi oli varsin monipuolinen, ja sen myötä opinkin paljon uutta vieraista kulttuureista. Kaikki aiemmin käymistäni historian kursseista ovat olleet varsin Eurooppa-keskeisiä, joten tämä kurssi olikin siinä mielessä loistavaa vaihtelua.

Pohjois-Amerikka - Alkuperäiskansojen ja siirtolaisten kohtaamisen seuraukset (s.181 , t.1)

Siirtolaisten saapuminen Pohjois-Amerikkaan sai aikaan paljon tuhoa mantereen alkuperäisväestölle sotien ja tautien muodossa. Eurooppalaisten ahneus johti alkuperäiskansojen alistamiseen ja sulkemiseen ahtaisiin reservaatteihin 1800-luvun loppuun mennessä.

Eurooppalaiset perustivat siirtokuntia Pohjois-Amerikkaan 1500-1600-luvuilla ja välit alkuperäiskansoihin olivat aluksi hyvät. Eurooppalaiset omaksuivat alkuperäiskansoilta metsästykseen ja maatalouteen liittyviä taitoja sekä alkoivat viljellä paikallisilta saamiaan kasveja. Ajan kuluessa erimielisyydet alkoivat kuitenkin nousta pintaan kulttuurien eroavaisuuden vuoksi, eurooppalaiset eivät esimerkiksi ymmärtäneet paikallisen väestön tapoja ja perinteitä, eikä alkuperäisväestö ymmärtänyt eurooppalaisten käsitystä yksityisomaisuudesta. 

Lopulta tilanne yltyi siihen, että eurooppalaiset alistivat alkuperäiskansoja ja painostivat heitä siirtymään perinteisiltä asuinalueiltaan. Pohjois-Amerikan brittisiirtokunnat itsenäistyivät vuonna 1776 ja alkuperäiskansojen edustajat jäivät oikeuksien ulkopuolelle. Yhdysvaltojen aluelaajennukset johtivat uusiin konflikteihin länteen päin siirtyneiden alkuperäiskansojen ja valkoisten välillä. 1800-luvun puolivälissä tehdyt kultalöydöt Kaliforniassa ja Coloradossa saivat aikaan suuren ryntäyksen länteen, jolloin alkuperäisväestön alueita vallattiin yhä enemmän. Lopulta tilanne kärjistyi alkuperäisväestön kansanmurhaan 1860- ja 1870-luvuilla, jäljelle jäänyt väestö suljettiin reservaatteihin. 

Alkuperäiskansojen ja siirtolaisten kohtaaminen on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa ihmisten ahneus näkyy äärimmillään. Aluksi rauhanomainen kommunikointi kahden kansan välillä muuttui erimielisyyksien myötä joukkotuhoksi. Valkoiset, joilla oli enemmän valtaa ja voimaa, eivät tunteneet armoa heikompiaan kohtaan tavoitellessaan lisää rikkauksia.

Lähteet:

Teksti:  Oppikirja (Linkki 6, s.172-175)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amerikan_historia 
Kuvat:  
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/af/Custer%27s_last_charge.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/95/Columbus_Taking_Possession.jpg 

Japanin historia ja kulttuurien kohtaaminen

Alla oleva käsitekartta kuvaa Japanin historian merkittävimpiä käännekohtia ja kohtaamisia muiden kulttuurien kanssa.

(Klikkaa käsitekartta suuremmaksi)

Käsitekartan tietolähteet:

Oppikirja (Linkki 6, s.140-151)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_historia 

Kuolleiden päivä

Kuolleiden päivä on 1.-2. marraskuuta vietettävä kuolleiden muistojuhla, jolla on varsinkin Meksikossa merkittävä asema. Sitä vietetään myös Yhdysvalloissa, Filippiineillä sekä joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Vaikka juhlan yleisenä symbolina onkin pääkallo, on itse juhla silti iloinen synkästä aiheestaan huolimatta; ihmiset uskovat, että juhlan aikaan kuolleiden sielut pääsevät taivaasta tervehtimään maan päällä eläviä. Perinteeseen kuuluu, että kuolleille asetetaan tarjolle ruokaa, juomaa ja makeisia. Kuolleiden päivä on perhejuhla, ja siinä korostuukin meksikolaiselle kulttuurille tyypillinen perheen ja suvun suuri merkitys.

  Kuolleiden päivän vietossa yhdistyvät atsteekkien kuolleiden omaisten kunnioittamisen perinne kristilliseen juhlaan, ja sen alkuperä voidaankin yhdistää varhaisten intiaanikansojen, kuten atsteekkien ja mayojen rituaaleihin. Nykyisen Kuolleiden päivän taustalla on atsteekkien lapsille ja kuolleille sukulaisille omistettu juhla, joka osui atsteekkien aurinkokalenterin yhdeksännelle kuukaudelle suunnilleen elokuun alkuun, ja sitä vietettiin koko kuukausi. Kun konkistadorit saapuivat Amerikkaan 1400-luvun lopulla, he yrittivät käännyttää paikalliset asukkaat katolisuuteen ja siirsivät juhlan marraskuun alkuun, jotta se vastaisi katolisia vainajien muistopäiviä.


Lähteet:

Teksti: 
Oppikirja (Linkki 6, s.163)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolleiden_p%C3%A4iv%C3%A4
Kuva:
http://pixabay.com/static/uploads/photo/2013/12/27/01/03/el-dia-de-los-muertos-234239_640.jpg 

 

Harmonia - kiinalaisen maailmankuvan perusta (s.127 , t.2)

Harmonian ja järjestyksen tavoittelu on kiinalaisen maailmankuvan tyypillinen piirre. Perinteiseen kiinalaiseen ajatteluun kuuluu usko kahteen vastakkeiseen, toisiaan täydentävään voimaan, jiniin ja jangiin, jotka pyrkivät kohti keskinäistä tasapainoa eli harmoniaa ja järjestystä.

Pyrkimys harmoniaan näkyy monella tavalla kiinalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Se on myös yhdistävä tekijä kiinan suosituimpien uskontojen, taolaisuuden ja kunfutselaisuuden sekä myös maassa merkittävän aseman saaneen buddhalaisuuden välillä. Tyypillisiä keinoja pyrkiä harmoniaan ja järjestykseen uskonnon kautta ovat muun muassa jumalien palvominen ja uhraaminen sekä hyveellisen elämän eläminen.

Harmonian tavoittelu näkyy perinteisesti myös kiinalaisten arkisissa toimissa, kuten pukeutumisessa ja ruuanlaitossa. Esimerkiksi erilaisten ruoka-aineiden ja ruoanvalmistustapojen uskotaan vaikuttavan jinin ja jangin väliseen tasapainoon ihmisessä. Ruokakulttuurin lisäksi usein myös kiinalainen taide pyrkii harmoniaan ja järjestykseen värimaailman ja symmetrian keinoin.


Lähteet:
Teksti: Oppikirja (Linkki 6)
Kuva: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3f/Ying_yang_sign.jpg 

Toteutuuko demokratia Intiassa?

Intia, "maailman suurin demokratia", on yksi maailman harvoista paikoista, jossa alempituloiset ja heikommin koulutetut äänestävät aktiivisemmin kuin varakkaat ja korkeammin koulutetut.
Vaikka kastijärjestelmä lakkautettiin jo vuonna 1950, vaikuttaa se vielä tänäkin päivänä Intian politiikkaan; valtapuolueet käyttävät kastia poliittisena aseenaan.

Valitsemani uutinen (6.3.2014) käsittelee tulevia Intian vaaleja. Intian 815 miljoonaa äänioikeutettua tulevat valitsemaan 543 jäsentä parlamentin alahuoneeseen. Maailman suurimmat demokraattiset vaalit, jotka alkavat 7.4 ja kestävät lähes kuusi viikkoa, työllistävät noin neljä miljoonaa ihmistä. Äänestyskoppeja on tulossa 930 000.

Intian demokratiaa on kuitenkin kyseenalaistettu, sillä Intialla on syviä yhteiskunnallisia ongelmia muodollisen demokratian menestyksestä huolimatta. Voimakkaasti luokka- ja kastijakoisen yhteiskunnan, lukutaidon puutteen ja naisten heikon aseman on arveltu rajoittavan demokratian toteutumista. Joidenkin näkemysten mukaan Intiaa ei voida edes pitää demokratiana, koska monilla alueilla käydään käytännössä sisällissotaa. 20 prosenttia Intian maa-alueista on kriisialuetta.

Lähteet:

Uutinen: http://www.hs.fi/ulkomaat/Intian+vaaleihin+tulossa+liki+miljoona+%C3%A4%C3%A4nestyskoppia/a1394014101651
Tekstilähteet: http://www.maailmankuvalehti.fi/node/402
Kuvalähde: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fc/Election_MG_3455.JPG

Muinainen Egypti

Muinaisen Egyptin korkeakulttuuri on aina kiehtonut minua. Kuten tavallista, myös minulle tulee Egyptistä ensimmäisenä mieleen pyramidit, muumiot ja kiroukset, joita populaarikulttuurissa onkin paljon käytetty. Muinaisten egyptiläisten uskomuksista ja tuon ajan yhteiskunnasta olisi kuitenkin mahtavaa oppia lisää.

 Muinainen Egypti oli n. vuosina 3100 eKr. - 30 eKr. Koillis-Afrikassa, Niilin laaksossa kukoistanut yksi maailman vanhimmista korkeakulttuureista.  Suurimman osan muinaisen Egyptin aikakaudesta hallitsijoina toimivat kuninkaat eli faaraot, joita pidettiin välittäjinä jumalten ja ihmisten välillä. Faarao oli täydellinen yksinvaltijas, joka saneli lait ja määräykset sekä nimitti virkamiehet ja papit.

 
Uskonto oli muinaisen Egyptin kansalle erittäin tärkeää ja se ilmenikin lähes kaikissa kansalaisten toimissa. Muinaiset Egyptiläisen palvoivat jumalia, joista tärkein oli auringon jumala Ra. Kaiken kaikkiaan jumalia oli satoja ja heitä lepyteltiin muun muassa ruokaa uhraamalla. Egyptiläiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään, minkä vuoksi he säilöivät ruumiit muumioimalla. Faaraot rakennuttivat usein hautapaikoikseen pyramideja, joiden rakentaminen saattoi kestää vuosikymmeniä. Työvoimana nykytutkimusten mukaan ei välttämättä toimineetkaan orjat, joita Egyptissä kyllä oli, vaan ennemminkin vapaat työläiset.



Lähteet:

Kuvat:  http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fc/Pharao_Tut.jpg
             http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/af/All_Gizah_Pyramids.jpg

Tiedot:  http://www.edu.vantaa.fi/vasamanet/sisalto/egypti9/index.htm
              http://fi.ancientegypt.wikia.com/wiki/Muinainen_Egypti
              http://fi.wikipedia.org/wiki/Muinainen_Egypti
            

Muslimiveljeskunta

Muslimiveljeskunta perustettiin Egyptissä vuonna 1928, kun Ison-Britannian vaikutusvalta maassa oli lisääntynyt. Se oli yksi islamismin varhaisimmista edustajista. Islamismi sai alkunsa 1900-luvun alussa vastareaktiona  eurooppalaisten siirtomaavallalle, modernistien uudistuksille, länsimaisuuden ihailulle ja yhteiskunnan maallistumiselle. Aatteeseen kuului islamilaisen uskonnon perusarvojen korostaminen ja tavoite luoda niille perustuva yhteiskunta. Islamistit pitivät islamia uskonnon lisäksi poliittisena ideologiana, eivätkä halunneet omaksua länsimaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia instituutioita.

Muslimiveljeskunta piti tärkeimpinä ratkaistavina ongelmina köyhyyttä, eriarvoisuutta ja korruptiota. Ongelmien parantamiseksi Muslimiveljeskunnan jäsenet perustivat kouluja ja sairaaloita hyväntekeväisyyden nimissä.
 Näiden tekojen vuoksi suosio kansan keskuudessa nousi. Muslimiveljeskunta piti itseään myös vallankumousliikkeenä, joka pyrki taistelemaan etenkin siirtomaavaltaa, mutta myös monikansallisten yritysten vaikutusta vastaan. Mukana oli myös aseellista toimintaa kaihtamattomia ääri-islamisteja. Tänä päivänä Muslimiveljestö on noussut merkittäväksi oppositiovoimaksi ja se onkin ulottanut toimintaansa kaikkiin arabimaihin.

Mielestäni Muslimiveljeskunnan perusajatuksessa on paljon hyviä piirteitä, kuten köyhyyden ja eriarvoisuuden kitkeminen pois, mutta keinot päämäärään pääsemiseksi eivät välttämättä aina ole olleet kovin hyväksyttäviä. Onko verenvuodatus uskonnon nimissä oikein, vaikka se tehtäisiin "yhteisen hyvän vuoksi"?    -   Näkemyksiä on monia.

Kuvalähde: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5a/Muslim_Brotherhood_Emblem.jpg

Tekstilähteet: Oppikirja (Linkki 6, s. 77-78)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muslimiveljeskunta

Eurooppalaisten siirtomaavaltaukset ja niiden seuraukset Afrikassa (s.47 , t.1)

Portugalilaiset saapuivat Afrikan länsirannikolle 1400-luvulla, mutta vielä tässä vaiheessa tutkimusmatkat ja sotaretket tapahtuivat rannikon tuntumassa. Maanosan sisäosiin pääsy estyi tautien ja läheisten, voimakkaiden kuningaskuntien vuoksi. Tämä ei kuitenkaan ollut esteenä orjakaupalle, jota alettiin harjoittamaan 1500-luvun alusta.

1600-luvun puolivälissä hollantilaiset kauppiaat rakensivat siirtokunnan Hyväntoivonniemelle. Siirtokunta alkoi laajeta varsin nopeasti siirtolaisten vallatessa alkuperäiskansojen alueita omaan käyttöönsä. Tästä seurasi yhteenottoja, jotka laajentuivat lopulta sodiksi.

Eurooppalaiset pääsivät käsiksi Afrikan sisäosiin vasta 1800-luvun alkupuolella. Kehittyneen lääketieteen myötä taudit, kuten malaria ja keltakuume, eivät olleet enää esteenä maanosan sisäisille tutkimusmatkoille. Retkien edetessä tutkimusmatkailijat alkoivat kartoittaa maanosan luonnonvaroja omien emämaidensa tarpeisiin. Pian tutkimusmatkailijoiden perässä saapuivat lähetyssaarnaajat, joiden myötä afrikkalaiset saivat ensikosketuksen kristinuskoon.

1800-luvulla Eurooppa teollistui hurjaa vauhtia. Teollistuvat maat halusivat turvata raaka-aineiden saannin teollisuudelleen ja samalla myös osoittaa kansallista suuruuttaan tekemällä siirtomaavalloituksia. Tästä seurasi eurooppalaisten siirtomaahallinto, joka perustui hajoita ja hallitse- politiikkaan. Paikallisten hallitsijoiden valtaa heikennettiin ja heimorajat ylittävä vastarinta ja yhteenkuuluvuuden tunne yritettiin estää. Lopulta afrikkalaiset heimot ja kuningaskunnat päätyivät lähes kokonaan europpalaisten valtaan.

Kaiken kaikkiaan eurooppalaisten siirtomaavalloituksilla oli suuri vaikutus Afrikkaan - niin hyvässä kuin pahassa. Monet asiat muuttuivat; perinteinen afrikkalainen omavaraisuuteen perustuva talous romahti plantaasien tehoviljelyn myötä, sillä monien maiden paikalliset pienviljelijät olivat menettäneet tilansa. Myös eurooppalainen kulttuuri tapoineen ja uskontoineen levisi Afrikkaan. Tällä oli osittain sivistävä vaikutus ja se mahdollisti joillekin afrikkalaisille pääsyn korkeampaan koulutukseen.


Kuvan lähde:  http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ae/Slaves_ruvuma.jpg

Tehtävä 1: Tavoitteitani HI 6 -kurssille

Pääasiallinen tavoitteeni HI 6 -kurssille on pitää numeroa yllä ja omaksua kurssin asiat mahdollisimmat hyvin. Tarkoituksenani on kirjoittaa historia, joten yritän suhtautua sen opiskeluun vakavasti